Inka Jousea

Eettisyys ja ihmislähtöisyys digitaalisessa palvelumuotoilussa – esimerkkinä tekoäly

—

kirjoittaja

Inka
Aiheet ,

Tämä blogikirjoitus on alunperin kirjoitettu ja julkaistu 11.2.2021, ja tämä on sen uudelleenjulkaisu.

Miksi eettinen ulottuvuus tulisi ottaa aina huomioon palvelumuotoilussa? Tekoäly on hyvä esimerkki siitä, miksi etiikalla, arvoilla ja ihmislähtöisyydellä on väliä digitaalisten palveluiden kehittämisessä.

Seuraava kirjoitus on samalla oppimispäiväkirjani Digitaalisuus palvelumuotoilussa -kurssille. Pidin Digitaalisuus palvelumuotoilussa -kurssilla opiskelutovereideni Pinjan ja Rosan kanssa luennon tekoälyn eettisestä ulottuvuudesta ja jatkan tässä kirjoituksessa pohdintaa aiheesta luentoa varten kerätyn tiedon ja myöhemmin lukemani sekä oppimani perusteella. Kirjoituksen lopussa on linkkejä mielenkiintoisiin tekoälyn sovelluksiin, joihin olen törmännyt viime aikoina.

Miten muotoillaan parempia digipalveluita – kokemuksia Digitaalisuus palvelumuotoilussa -kurssilta

Osana palvelumuotoilun syventäviä projektiopintoja Lapin yliopistossa on Digitaalisuus palvelumuotoilussa -kurssi, jossa olemme päässeet tutustumaan erilaisiin näkökulmiin digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Mikä on tehnyt erityisen mielenkiintoista kurssin sisällöstä, on se että kurssilla on sovellettu flipped learning -menetelmää ja suurin osa luentojen aiheista on tullut opiskelijoilta itseltään. 

Jokaisella opiskelijalla on vastuu yhden luentokerran pitämisestä flipped learning -periaatteen mukaisesti eli siten, että ennakkomateriaalit luennolle valmistautumiseen on laitettu etukäteen Moodleen ja kaikki luennolle osallistujat perehtyvät niihin etukäteen. Tietoa flippauksesta on esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Flippaus-sivuilla.

Olemme tutustuneet luennoilla mm. algoritmeihin, tietomallinnukseen, ketterään kehittämiseen, Design Sprintteihin, Scrumiin, lisättyyn todellisuuteen, pelimaailmasta tuttuihin tapoihin hyödyntää metriikkaa ja analytiikkaa sekä digitaalisen käyttäjäkokemuksen keräämiseen. Aiheet tulivat meiltä opiskelijoilta ja tavoitteena oli käsitellä niitä erityisesti palvelumuotoilun näkökulmasta.

Digitaalisten palveluiden eettiset kysymykset ja ihmislähtöisyys ovat nyt nousussa – ja hyvä niin

Palvelumuotoilun keskeinen periaate on ihmislähtöisyys. Tämän takia on oleellista miettiä myös eettisiä kysymyksiä ja arvoja digitaalisia palveluita muotoillessa ja kehittäessä.

Aalto-yliopiston Kahvit näppikselle -podcastin ensimmäisessä jaksossa Tekevätkö koodarit tietämättään politiikkaa? tutkija Matti Nelimarkka ja työelämäprofessori Risto Sarvas keskustelevat teknologian yhteiskunnallisista vaikutuksista.  Podcast tuo esiin tärkeän huomion, että digitaalisten palveluiden taustalla on aina arvoja, huolimatta siitä onko ne tuotu selkeästi esiin ja määritelty vai ei.

”Digitaalisten palveluiden taustalla on aina arvoja, huolimatta siitä onko ne tuotu selkeästi esiin ja määritelty vai ei.”

Missä tätä yhteistä arvopohjaa luodaan? Suomi on allekirjoittanut muiden EU-jäsenmaiden kanssa Berliinin julkilausuman arvopohjaisesta julkisen hallinnon digitalisaatiosta syksyllä 2020. Julkilausumassa sitoudutaan mm. kehittämään Euroopan unionissa ihmiskeskeisiä digitaalisia palveluita julkisella sektorilla sekä edistämään kansalaisten mahdollisuuksia osallistua. Esimerkiksi kansallisessa tekoälyohjelmassa Aurora AI:ssa pyritään luomaan ihmiskeskeistä ja ennakoivampaa yhteiskuntaa ja auttamaan ihmistä löytämään tarvitsemansa palvelut (lisätietoa: Ihminen, tekoäly ja yhteiskunta – Mikä on AuroraAI? -kurssi eOppivassa).

Tiivistettynä: Miksi digitaalisia palveluja on tärkeää palvelumuotoilla?

  • Digipalveluiden taustalla on aina arvot ja niiden suunnittelijat suunnittelevat joko tiedostamattaan tai tietoisesti palveluita tiettyjen lähtökohtien mukaisesti. Palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun näkökulmat ja toimintatavat auttavat tuomaan esille palveluiden kehittämisen ihmislähtöistä näkökulmaa. Joskus ihmislähtöisyys voi unohtua myös julkisen sektorin organisaatioiden byrokraattisuuden ja siiloutumisen takia.
  • Digitaalisuus eriarvoistaa meitä. Esimerkiksi Meri-Tuulia Kaarakaisen väitöstutkimuksesta käy ilmi, että digitaalisesti kyvykkäät yksilöt hyötyvät digitalisaatiosta eniten. (Kaarakaisen väitöstutkimus: Education and inequality in digital opportunities: differences in digital engagement among Finnish lower and upper secondary school students.)
  • Maailmassa on syviä digikuiluja. Globaalisti tarkasteltuna maailmassa vallitsee sukupuolten välinen eriarvoisuus myös teknologisesta näkökulmasta katsottuna. Palveluita suunnitellaan mieskeskeisesti, sillä maailmasta puuttuu dataa muista sukupuolista. Erityisesti tekoälyn ”kouluttamisessa” datalla on suuri merkitys. Lisää artikkelissa Teknologia vahvistaa valkoisen miehen etulyöntiasemaa ja kirjassa Näkymättömät naiset – Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille (Caroline Criado Perez 2020).

Tekoäly ja eettiset kysymykset

Mitä tekoäly on? Se on joukko teknologioita, jotka käsittelevät ja hyödyntävät dataa, jotta siitä tulisi ihmiselle hyödyllistä tietoa. Tekoälyn avulla valtavasti määrästä tietoa saadaan käytettävää, se on siis eräänlainen apuri tiedon muotoiluun.

Tekoäly on viime vuosina arkipäiväistynyt ja on vaikea keksiä alaa, jolle ei olisi mahdollista soveltaa tekoälyn mahdollisuuksia. On vain ajan (ja osittain myös rahan) kysymys, mitkä ovat seuraavat mullistukset. Samalla tekoälyyn liittyy mielenkiintoisia eettisiä näkökulmia, jotka saavat pohtimaan ihmisyyttä ja ihmisen suhdetta teknologiaan laajemmin.

Kuten sanottu, tekoäly voi toimia ihmisen tehokkaana apurina. Tekoälyä voidaan käyttää ja tullaan käyttämään ihmisen tekemien päätöksien apuna tai jopa tekemässä päätöksiä monella eri alalla. Päätöksenteossa herää kuitenkin kysymys, kuka on vastuussa tekoälyn tekemistä päätöksistä? Klassinen esimerkki on itseajava auto, joka saattaa onnettomuustilanteessa joutua tekemään päätöksen, esimerkiksi jätetäänkö henkiin auton kyydissä istuva ja ajetaan tiellä olevan kulkijan päälle, vai uhraako auto kyydittävänsä. Ja jos valinta on jälkimmäinen, kuka ostaisi tällaisen auton.

Tekoäly voi liittyä myös robotteihin, joiden käyttö esimerkiksi hoiva-alalla herättää keskustelua puolesta ja vastaan. Kirjassa Robotin hoiviin? — Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan pohditaan sote-alalla hyödynnettävien robottien eettisiä kysymyksiä, esimerkiksi voiko robotti korvata ihmishoitajan ja robotti soveltuu esimerkiksi hoitamaan muistisairasta ihmistä, joka saattaa vastustella hoitoa. Robottien käyttöä perustellaan hoitajien ajan säästymisellä, mutta voidaanko luottaa että säästynyt työaika käytetään esimerkiksi ihmisten kohtaamiseen eikä hoitajien määrän vähentämiseen.

Ratkaisuksi eettisempään tekoälyyn tarjotaan läpinäkyvyttä, ihmiskeskeisyyttä, ymmärrettävyyttä, syrjimättömyyttä ja ihmisarvoa. Helsingin yliopiston tutkijat Minna Ruckenstein ja Tuukka Lehtiniemi haastavat näiden ohjenuorien arvoa blogikirjoituksessaan: ”Yleiset eettiset periaatteet eivät siis takaa tavoiteltujen yhteiskunnallisten seurausten toteutumista. Pikemminkin yleisellä tasolla pysyminen tuottaa epämääräistä puhetta ja mitäänsanottamia vastauksia.” Tarvitaan siis eettisten periaatteiden konkretisointia ja koettelua käytännössä.  (Lähde.)

Tekoälyn arvioinnin vaikeus liittyy siihen, ettei vaikutuksia toistaiseksi tunneta kovin hyvin. ”Tekoälyteknologioiden kehitys vaikuttaa jo nyt käyttäytymiseemme ja onkin oletettava, että vaikutukset yhteiskunnallisella, sosiaalisella ja psykologisella tasolla ovat tulevaisuudessa merkittäviä,” kirjoittaa Noora Lehtonen Verken blogissa. Tekoäly on siis apuvälineen lisäksi jo ympäristöämme ja toimintaamme muokkaava voima. Esimerkiksi algoritmien vaikutusta emme välttämättä tiedosta, ja silti ne vaikuttavat esimerkiksi verkossa käytävään keskusteluun niin paljon, että sosiaalinen media voidaan nähdä uhkana demokratialle.

Tekoälyn, algoritmien ja robottien aikakaudella tulevat siis korostumaan entisestään inhimilliset taidot, kuten empatiakyky ja dialogisuus. Erityisen suurta tarvetta on myös medialukutaidolle, jotta oppisimme tunnistamaan tekoälyn vaikutuksia itseemme ja ympäristöömme ja arvioimaan kriittisesti tekoälyn eettistä pohjaa.

Kiinnostavia tekoälyn sovelluksia

  • Kuolleista herääminen chatbottina. Microsoft on hakenut patenttia, jossa olemassaolevan henkilön tuottamasta materiaalista voidaan tehdä chat-botti. Tämä mahdollistaisi eräällä lailla henkilön ”herättämisen kuolleista” takaisin botin muodossa ja toisaalta herättää pohtimaan ihmisen oikeuksia kuoleman jälkeen. Microsoft Could Bring You Back From The Dead… As A Chat Bot.
  • Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointieroja selvitetään tekoälyn keinoin.Tuomalla erilaisia tietolähteitä yhteen, pyritään selvittämään hankkeessa millaisia lapsiperheitä Tampereella on ja miten heidän hyvinvointiaan voidaan parantaa.
  • Tekoäly käyttöön opiskelijoiden ohjauksessa. Salla Niittymäen opinnäytetyö (YAMK) sisältää toimintasuunnitelman tekoälyn käyttöönottoon opiskelijan ohjauksessa HAMK:ssa.
  • Tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää myös kehittämisessä. Sitran Robottipuhelukokeilut kunnissa -kokeilussa kerättiin tietoa kuntalaisilta robotin soittamilla puheluilla ja vastauksia arvioitiin tekoälyllä. Mahdollisesti tästä tulee tulevaisuudessa yksi pätevä keino palvelumuotoilun työkalupakkiin.
  • Tekoäly taiteessa. Koneen Säätiön rahoittamassa Luovuus tekoälyn ajalla (LuotAI) -hankkeessa selvitetään taiteen, luovuuden ja tekoälyn suhdetta. Tekoäly on työkalu taiteilijoille, mutta taiteen rooli voi olla myös kommentoida ja tutkia tekoälyn eettisiä kysymyksiä.

Kirjavinkkejä aihetta sivuten

  • Aaltonen, Mika: Tekoäly : ihminen & kone
  • Honkela, Timo: Rauhankone : tekoälytutkijan testamentti
  • Raatikainen, Panu: Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta (ilmestyy myöhemmin keväällä 2021)
  • Särkikoski, Tuomo, Turja, Tuuli & Parviainen, Jaana: Robotin hoiviin? : yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan
  • Tegmark, Max: Elämä 3.0 : ihmisenä oleminen tekoälyn aikakaudella

Viittaukset

Isona inspiraationa kirjoitukseen toimi myös eOppivan kaikille avoin Näkökulmia ihmislähtöisyyteen -kurssi, jota pääsin mukaan testaamaan.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *