Tämä blogikirjoitus on alunperin julkaistu vuonna 2021, ja sittemmin uudelleenjulkaistu tässä blogissa.
Viime syksynä aloitin opiskelut HAMKissa ammatillisissa opettajaopinnoissa, mutta olen harrastanut samaan aikaan vähän muutakin opiskelua. Kaksien korkeakouluopintojen kanssa tasapainoilu on ollut ajankäytöllisesti välillä hieman haastavaa, mutta poikkeusolot ja etäopetus ovat omalla kohdallani tarjonneet mukavasti joustoa opiskeluun. Seuraavassa kerron, miten palvelumuotoilun maisteriopinnot Lapin yliopistossa ovat lähteneet käyntiin ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Tuotekehitystyön opiskelusta kohti palvelumuotoilun maisteria
Hain mukaan palvelumuotoilun maisteriohjelmaan melko spontaanisti (niin spontaanisti kuin portfolion voi kasata), koska törmäsin tietoon tästä ohjelmasta sattumalta. Kiinnostus palvelumuotoiluun oli herännyt parin viime vuoden aikana töissä kirjastopalveluja kehittäessä ja opiskellessa. Sain tehdä oman työn ohessa oppisopimuksella Tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa 2019-2020, jossa palvelumuotoilu oli yhtenä osana.
Vaikka orastava kiinnostus palvelumuotoilua kohtaan oli olemassa, en voi sanoa olleeni kovin vihkiytynyt alaan maisteriohjelmaan hakiessani. Kuitenkin se vaikutti vähällä kokemuksella mielenkiintoiselta ja veti jostain syystä puoleensa, joten päätin kokeilla mihin rahkeet riittäisivät, kokosin portfolion ja laitoin hakemuksen matkaan. Puoli vuotta myöhemmin sain huomata opiskelevani innostuneiden ja lahjakkaiden ihmisten kanssa yliopistossa toista maisterintutkintoani.
Palvelumuotoilun opiskelu – minäkö muotoilija?
Ensimmäinen syksyni palvelumuotoilun opinnoissa on keskittynyt sekä perusopintojen että syventävien opintojen opiskeluun rinnakkain. Palvelumuotoilun perusopinnoista saa hyvän ja monipuolisen pohjan, josta on hyötyä syventävissä opinnoissa. Osa maisteriohjelmaan valituista on opiskellut perusopinnot aiemmin, mutta osa maisteriopiskelijoista käy perusopintoja laillani läpi.
Mitä olen siis opiskellut? Palvelumuotoilu on muotoiluosaamisen ja muotoiluajattelun tuomista palveluiden kehittämiseen. Ajatus jonkun aineettoman asian kuten palvelun muotoilemisesta saattaa kuulostaa alkuun kummalliselta (ainakin itselläni meni hetki tähän tottua), varsinkin jos muotoiluajattelu ei ole muuten tuttua.
Palveluun liittyvää asiakas- ja käyttäjäkokemusta voi muotoilla siinä missä teollisessa muotoilussa vaikkapa lamppua. Samat muotoiluajattelun ominaispiirteet pätevät aineettomien kuin aineellistenkin kokonaisuuksien kehittämiseen.
Palvelumuotoilu on siis muutakin kuin tiettyjen menetelmien soveltamista tai prosessin seuraamista, se on avautunut opintojen aloittamisen myötä. Erityisesti muotoiluajatteluun tutustuminen on aukaissut ihan uuden näkökulman kaikenlaiseen kehittämiseen, mistä olen ollut innoissani.
Palvelumuotoilun opiskelu on ollut antoisaa ja innostavaa noin puolen vuoden kokemukseni perusteella. Se on vaikuttanut omaan ajattelutapaan töissä ja opettajan opinnoissa. Innolla odotan tulevia syventävien opintojen projektikursseja, joissa pääsee perehtymään strategiseen, tilalliseen ja tarinalliseen palvelumuotoiluun. Jo suoritetusta digitaalisuus palvelumuotoilussa -kurssista olen kirjoittanutkin jo blogiin.
Tulen kirjoittamaan myös palvelumuotoilun opiskelusta aika ajoin blogitekstejä, sillä opintoihin kuuluu oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Tekstit löytyvät Palvelumuotoilu-kategoriasta.
Vinkki! Johdatus palvelumuotoiluun -verkkokurssi on kaikille avoinna suoritettavaksi. Se kuului myös palvelumuotoilun maisteriopintoihin viime syksynä, jolloin kurssia testattiin.
Lisätietoa Palvelumuotoilun monialaisesta maisteriohjelmasta Lapin yliopiston sivuilla.
Vastaa