Tämäkin kirjoitus on osa oppimispäiväkirjaani ammatillisiin opettajaopintoihin, joita suoritan HAMKissa syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Oppimispäiväkirjani merkinnät olen koonnut yhdelle sivulle. Yksi opintoihin kuuluvista moduuleista, Oppimisympäristön rakentamisosaaminen, jatkui Dialogisen vuorovaikutuksen jälkeen Monikulttuurisuus-teemalla, josta kerron seuraavaksi.
Kieli- ja kulttuuritietoisuus on tärkeä osa opettajan osaamista, ja siksi pidän hyvänä asiana, että monikulttuurisuutta käsiteltiin opinnoissa kolmen opintopisteen verran. Monikulttuurisuus on myös sellainen aihealue, jossa opintojen alussa itsearviointia tehdessäni näin itselläni paljon opittavaa. Ja kukapa olisikaan kaikkien kulttuurien asiantuntija tai osaisi aina toimia eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten kanssa aina optimaalisella tavalla – varsinkin kun yksilöiden tarpeet voivat olla todella erilaisia jo yhdenkin kulttuurin sisällä.
Kävimme monikulttuurisuusasiaa läpi pitkälti Geert Hofsteden kulttuuridimensioiden kautta. Hofsteden Kulttuurit ja organisaatiot – Mielen ohjelmointi -teos osoittautui todella mielenkiintoiseksi aineistoksi tähän teemaan, vaikka sainkin käsiini vanhan 1993 vuoden painoksen.
Hofsteden viittä kulttuuridimensiota: valtaetäisyyttä, yksilöllisyyttä/kollektiivisuutta, maskuliinisuutta/feminiinisyyttä, epävarmuuden välttämistä ja pitkän/lyhyen tähtäimen orientaatiota pohdittiin tässä jaksossa (ainakin itselleni) vähän perinteisemmin etäopetuksen menetelmin Moodle-keskusteluissa. Tehtävänä oli pohdiskella, miten kukin dimensio näkyy opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa. Keskusteluista syntyikin yllättävän mielenkiintoisia ja oli hienoa kuulla muidenkin kokemuksia, kuin vain oman pienryhmän jäsenten.
Lisäksi kulttuurien dimensioihin pohjautuen oli tehtävänä haastatella monikulttuurisia ryhmiä ohjaavia opettajia heidän kokemuksistaan. Näiden haastattelujen tuloksia kävimme läpi yhteisessä opintopiirin istunnossa Teamsin välityksellä, ja tallenne toimitettiin tuttuun tapaan vastuuopettajallemme Taunolle.
Haastattelutehtävä oli antoisa, varsinkin kun neljän ihmisen keräämät kokemukset koottiin lopuksi yhteen. Omien ja muiden haastatteluiden perusteella tuli esille, että vaikka kulttuuridimensiot vaikuttavat paperilla hyvin selkeältä jutulta, on todellisuus monimutkaisempi. Kulttuurien dimensiot tulevat varmaan paremmin esiin isojen tutkimusmassojen keskiarvoissa, mutta yksilön kannalta ei aina ole selvää, mitkä ominaisuudet liittyvät persoonaan ja mitkä kulttuuriseen taustaan.
Kulttuuritietoisuutta pohtiessa tulimme samalla pohtineeksi eri tehtävissä, millaista kulttuuria haluamme kehittää oppimisympäristöissä. Miten opetuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi yhteisöllisyyteen tai millaisiin arvoihin ryhmässä pyritään. Ehkä on turhan idealistista ajatella, että kaikkeen voisi koulutuksella vaikuttaa, mutta toisinaan jotkut oppimiskokemukset jäävät erityisen hyvin mieleen ja vaikuttamaan pitkäksi aikaa myöhempään elämään.
Valmiita vastauksia tästä opintojen osuudesta jäi vähän käteen, mutta tuskin niitä on olemassakaan. Pohdittavaa sen sijaan Hofsteeden kulttuuridimensiot tarjosivat paljon ja niiden kautta on mielenkiintoista miettiä myös organisaatioiden toimimista ja esihenkilötyötä.
Vastaa