Kokeilin tekoälyä opetuksen suunnittelussa

Olen osallistunut kevään aikana TAMKin OPH-rahoitteiselle Tekoäly ja opetus -kurssille, joka sisälsi viisi luentoa erilaisista tekoälytyökaluista ja niiden mahdollisuuksista opetuksessa ja koulutuksen kentällä. Kouluttajina kurssilla toimivat Matleena Laakso, Mikko O. Turunen ja Ville Palkinen. Mielenkiintoinen kokonaisuus, olen oppinut paljon uutta!

Yksi kurssin tehtävistä oli kokeilla tekoälyä käytännössä opetuksen suunnitteluun, joten tehdäänpä työtä käskettyä. Tämä blogikirjoitus toimii siis samalla raporttina kurssitehtävästä.

Generatiivisten (teksti)tekoälyjen käytöstä minulla on jo aiempaa kokemusta, ja itse asiassa nykyään niitä tulee käytettyä lähes päivittäin. Viime aikoina olen tykästynyt tekstin tuottamisessa Geminiin, mutta välillä käytän myös Chat GPT:tä ja Bingiä. Näistä kuitenkin Geminin tuotokset ovat olleet mielestäni tällä hetkellä parhaita laadultaan, mutta tilannehan elää koko ajan. Gemini myös antaa heti kolme luonnosta vastauksesta, ja näitä luonnoksia yhdistelemällä olen yleensä saanut koottua varsin hyvän lopputuloksen.

Tänään kokeilin Gemini-tekoälyä kirjastoenglannin opetuspäivän suunnitteluun. Ajattelin, että tämä opetuspäivä sopii hyvin kokeilun kohteeksi, koska en ole ensinnäkään itse kieltenopettaja, eli minulla ei ole valmiiksi taskut täynnä ideoita ja valmiita tuntisuunnitelmia päivän toteuttamiseen. Toisekseen aihe on aika yleismaailmallinen, eli englannin kielen arkipäiväisten tilanteiden harjoitteleminen. Se ei siis vaadi tekoälyltäkään kovin syvällistä kirjastoalan tuntemusta. En tässä halua missään nimessä väheksyä kieltenopettajien työn vaativuutta, vaan ennemminkin ajattelin, että tekoälyllä on varmasti käytössään riittävän paljon opetusmateriaalia tällaiseen suunnitteluun, kun aihe ei ole kovin spesifi.

Seuraavassa raportti kokeilun tuloksista ja vähän analyysiä opettajan näkökulmasta, miten hyvin tekoäly suoriutui näistä tehtävistä.

Kehotteen antaminen tekoälylle tuntisuunnitelman tekemiseen

Lähdin liikkeelle melko yksinkertaisella kehotteella, kuitenkin pyrkien antamaan riittävät taustatiedot tuntisuunnitelman tueksi. Tekoälyä ohjeistaessa olen yleensä pyrkinyt suhtautumaan siihen kuin assistenttiin, joka on kyllä innokas ja tekee mitä käsketään, mutta sille pitää antaa hyvät ohjeet, koska sillä ei ole ennakkotietoja aiheesta. Joitakin tiettyjä haasteita voi myös pyrkiä kehotteilla taklaamaan, esimerkiksi välillä olen huomannut että tekoäly helposti alkaa tarjota peruskoulutasoista opetuksen suunnittelua, jos sille ei täsmennä kohderyhmää.

Kehote Gemini-tekoälylle kirjastoenglantipäivän suunnitteluun

Olet kirjastoalan ammatillisen koulutuksen opettaja ja tehtävänäsi on pitää englannin kielen opetuspäivä kirjastoalaa opiskeleville aikuisille. Päivän kesto on noin kuusi tuntia, ja opetus on etänä Microsoft Teamsin kautta. Opiskelijat ovat aikuisia. Tavoitteena on harjoitella kirjastoalan sanastoa ja arkipäiväisiä asiakaspalvelun keskustelutilanteita englanniksi. Suunnittele minulle runko päivän opetukseen.

Tekoälyn tuottama tuntisuunnitelma

Yllä Geminin tuottamista suunnitelmista Luonnos 2. Tuloksena oli jo ihan ok lähtökohta tuntisuunnitelmalle – ei tietenkään sellaisenaan valmis tuotos, mutta jotakin josta lähteä työstämään lopullista suunnitelmaa. Tämä onkin tekoälyn käytössä tärkeää muistaa, että mitä ikinä luokin sillä, se täytyy aina tarkistaa ja ottaa itse vastuu tekeleistään.

Tässä kohtaa mielestäni opettajan (tai kontekstista riippuen jonkun muun asiantuntijan) oma ammattiosaaminen astuu mukaan kuvioon, kun pitää arvioida tuotoksen soveltuvuutta opetettavalle ryhmälle, oppimisympäristöihin, kirjastoalan opiskeluun, erilaisille oppijoille jne.. Kyseinen suunnitelma ei myöskään ole vielä muuta kuin luettelo ja aikataulu opetettavista sisällöistä, eikä opetusmenetelmiin oteta siinä kovin tarkasti kantaa. Sisällöt opetuksen tueksi pitää hakea itse.

Eli mielestäni tekoälyn käyttö ei tässä mielessä uhkaa (tällä hetkellä) opettajan työtä. Mutta helpottaa se voi sitä, etenkin uutta opettajaa jolla ei ole vielä valmiita materiaaleja opetettaviin teemoihin. Halutessaan tekoälyä voisi ohjeistaa käyttämään tiettyä pedagogista mallia tai antaa tarkempia ohjeita suunnitelman tueksi.

Hauskoja huomioita suunnitelmasta oli esimerkiksi se, että tekoäly laittoi valmiiksi aika hyvin taukoja opetuspäivään, esimerkiksi lounas- ja kahvitauot oli aikataulutettu. Kellonajatkin osuivat sattumalta melko lähelle sitä, mitä opetus meillä tulisi olemaan. Tämä siis siitä huolimatta, etten kehotteessa maininnut asiasta mitään.

Vertailua ihmisen tekemään suunnitelmaan

Tässä kohtaa voin paljastaa, että suunnitelmarunko kyseiselle opetuspäivälle oli jo olemassa. Olemme lupautuneet kaksistaan opettajakollega Pälvi Lepoluodon kanssa vetämään kyseisen päivän, ja olimme jo yhdessä suunnitelleet päivän ohjelmaa pohjautuen aikaisempiin suunnitelmiin. Mutta mikä olisikaan hauskempaa kuin tehdä pientä vertailua, opettajat vs. tekoäly opetuksen suunnittelussa. 😉

Suunnitelmien vertailua

• Myös me olimme suunnitelleet kirjastosanastolla päivän aloittamista. Tekoäly ei tuntisuunnitelmassa ohjeistanut, mitä sanoja olisi hyvä käsitellä, joten kysyin siltä vielä tätä erikseen, ja osoittautui, että olimme melko samoilla linjoilla: ”kirjastoaineistot (esim. kirjat, lehdet, äänikirjat, elokuvat), kirjaston tilat ja palvelut (esim. lainaus, palautus, tiedonhaku, tietokoneiden käyttö), kirjastoalan ammattilaiset (esim. kirjastonhoitaja, informaatikko)”. Lisäämme tähän vielä ainakin omatoimikirjastot ja varaukset, muuten näyttää hyvältä.
• Luonnollisesti olimme suunnitelleet molemmat keskustelutehtäviä päivään, mutta meidän opettajien tekemässä suunnitelmassa niitä oli enemmän, monipuolisemmista aiheista ja niihin oli varattu enemmän aikaa.
• Tekoäly ehdotti erilaisia pelejä päivään (mm. ristikkoja), meillä suunnitelmissa oli Blooket-pelin pelaaminen päivän lopuksi.
• ”Kirjastoalan ammattilaisten haastatteluiden katselu ja analysointi auttaa opiskelijoita kuulemaan, miten sanastoa käytetään käytännössä.” – tästäkin olimme tekoälyn kanssa samoilla linjoilla ja olimme jo hakeneet Kirjastokaistalta sopivia englanninkielisiä koulutuksia ja konferenssipuheenvuoroja, joita opiskelijat voisivat katsoa ja keskustella niiden pohjalta.

Yksi tekoälykurssilla saatu vinkki kielten opetukseen ja harjoitteluun oli Wordin syventävän lukuavustajan käyttö ääneen lukemisen harjoittelussa. Tuolla Wordiin kuuluvalla työkalulla voi harjoitella esimerkiksi englannin kielen ääntämistä, ja sen suunnittelinkin ottavani testiin tähän päivään.

Tietokilpailukysymykset tekoälyltä

Yhtä osiota en ollut vielä kuitenkaan tehnyt valmiiksi tulevaa opetusta varten. Mainitsin jo aiemmin, että olimme suunnitelleet päivän loppuun Blooket-peliä. Tämän tietokilpailupelin suunnittelun olin jättänyt viimeiseksi, joten tässä kohtaa tekoäly pääsi näyttämään voimansa.

Blooketissa vastausvaihtoehtoja kysymyksiin on mahdollista laittaa neljä, joten ohjeistin tekoälyä tässä mahdollisimman tarkasti. Ohjeista huolimatta tekoäly ei merkinnyt kaikissa kysymyksissä oikeaa vastausta, mutta tässä kohtaa se ei häirinnyt, kun oli aika helpoista kysymyksistä kyse.

Ihan hyviä kysymyksiä, otetaanpa käyttöön! Mutta ovatko ne ehkä kuitenkin vähän helppoja kirjastoalan ammattilaisille? Tein seuraavan kokeilun, ja annoin tekoälylle aineistoksi kopioimani tekstin kirjastolain englanninkielisestä käännöksestä. Ensin sain tietokilpailukysymyksiä tekstin pohjalta, mutta ne olivatkin suomeksi. Annoin lisää ohjeita, ja sain kuin sainkin englanninkielisiä kysymyksiä!

Nyt aletaan olla jo lähempänä sopivaa vaikeustasoa. Yhdistelen lopulliseen tietovisaan molempia kysymyspattereita, jotta saadaan vähän vaikeustasoa nostettua ja toisaalta helppojakin kysymyksiä joukkoon. Kyseessä on kuitenkin peli, jossa nopeasta vastaamisesta palkitaan.

Varsinkin tietokilpailukysymysten tekemisessä tekoäly nopeutti prosessia valtavasti. Tehtäväkseni jää tarkastaa kysymykset, ja tässä tietysti minulta vaaditaan kirjastolain tuntemusta ja vähän englannin kielen taitoa. Onnistuu!

Yhteenvetona voisi todeta, että tekoälyä tulen varmasti konsultoimaan vastaisuudessakin, kun haluan ideoita erilaisten asioiden suunnitteluun, oli se sitten opetukseen liittyen tai johonkin muuhun. Myös tietyn aineiston pohjalta onnistuu aika hyvin tehdä erilaisia tuotoksia, etenkin kun pohja-aineisto on joko itse luotua (esimerkiksi kirjoittamani blogikirjoituksen pohjalta some-julkaisu) tai hyvin tuttua sisällön puolesta (kuten laki yleisistä kirjastoista).

Käytetyt työkalut

• Google Gemini – tuntisuunnitelma ja tietokilpailukysymykset
• Ideogram.ai – blogitekstin kuvituskuva – jos et jaksa kirjoittaa itse pitkiä kehotteita kuvanluontitekoälyille, kokeile tätä työkalua! Se parantelee promptia puolestasi.
• Blooket – Selainpohjainen hauska tietokilpailu
• Wordin syventävä lukuohjelma – työkalu, jonka kautta voi harjoitella esim. englannin kielen ääntämistä